Asuminen exän kanssa: Eron jälkeen vanhempien vuoroasuminen yhteisessä kodissa

Asuminen exän kanssa: Eron jälkeen vanhempien vuoroasuminen yhteisessä kodissa

Moni on kysynyt minulta, miten vanhempien vuoroasuminen yhteisessä kodissa lasten kanssa onnistuu. Viimeksi eilen Helsingin Sanomien toimittaja pyysi asiasta haastatteluani, mistä sain idean kirjoittaa tämän artikkelini. Olen aikaisemmin kertonut asiasta kirjassani ja muissa lehtihaastatteluissa. Jotkut ovat sitä mieltä, että eron jälkeen exän kanssa ei voi jakaa yhteistä asuntoa enää – ei vaikka se voisi olla monelta osin yhteisten lasten etu. Tämä on ymmärrettävää monissa tapauksissa. Mutta säännöillä on aina poikkeuksensa. Tässä artikkelissa kerron omia näkemyksiäni siihen, milloin jaetun asumisen malli eli vanhempien vuoroviikkoasuminen yhteisessä vanhassa kodissa onnistuu, ja mitä se edellyttää.

Tämä blogiartikkeli käsittelee seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä vanhempien vuoroasuminen eli jaetun asumisen malli tarkoittaa käytännössä?
  • Miten jaetun asumisen mallissa järjestetään vanhempien asuminen?
  • Miten itse järjestin oman vuoroasumiseni jaetun asumisen mallissa avioeroni jälkeen?
  • Voiko yhdessä asuminen exän kanssa onnistua?
  • Milloin yhteisen jaetun asumisen malli toimii?
  • Milloin en suosittele jaettua asumista?
  • Missä on se rakkaampi ”oma koti”, kun on kaksi kotia?
  • Miten jaetun asumisen malli toimii, kun uudet kumppanit tulevat mukaan kuvioihin?
  • Miten muut suhtautuvat jaetun asumisen malliin?
  • Miten asuminen exän kanssa vaikuttaa vanhempien sinkkuelämään?
  • Miten jaettu asuminen vaikuttaa deittailuun?
  • Miten lapset suhtautuvat siihen, kun vanhemmat vaihtavat asuntoa?
  • Kannattaako yhdessä asuminen exän kanssa lasten takia?
  • Onko vanhempien jaettu asuminen kallista, kun on monta asuntoa?
  • Mitä muita hyötyjä on vanhempien jaetun asumisen mallista?
  • Miten jaettua vuoroviikkoasumista voisi kokeilla riskittömästi jo ennen eroa?

Annan myös esimerkkilaskelmat siitä, paljonko jaettu asuminen maksaa erityyppisissä omistus- ja vuokra-asuntomalleissa.

Ystävä exän kanssa
Ystävä exän kanssa. LUE TÄÄLTÄ

Vuoroasuminen puhututtaa: Eronneiden vanhempien vuorottelu samassa asunnossa ihmetyttää vielä monia

Erovanhempien vuoroasumista kohtaan on monella modernilla, koulutetulla ihmiselläkin vielä mielenkiintoisia ennakkoluuloja.

Jotkut kutsuvat tätä ”ruotsalaiseksi malliksi”. Suomessakin yhä useammat ainakin kokeilevat tätä järjestelyä eron jälkeen esimerkiksi vuoden ajan ennen kuin tekevät pysyvämpää ratkaisua.

Hyvää vaihtoehtoa ei kannata hylätä vain siksi, että olettaa sen vaikeaksi ja toimimattomaksi. Monet asiat onnistuvat, kun vaan tahtoa löytyy molemmilta osapuolilta. Ennakkoluulot ja oletukset ovat monen ongelman juurisyy. Siksi tabua on purettava auki, jotta yhä useampi uskaltaisi katsoa maailmaa – ja myös elämäänsä exänsä rinnalla – avoimemmin mielin. Emmehän elä enää 1900-luvulla.

Tässä artikkelissa kerron myös, mitä hyötyjä vanhempien vuoroasumisesta on sekä siitä, kuinka se on mahdollista taloudellisesta näkökulmasta. Käsittelen myös niitä näkökulmia, joiden vuoksi moni hylkää tämän vaihtoehdon ilman, että kunnolla miettii jaetun asumisen etuja.

Mitä vanhempien vuoroasuminen eli jaetun asumisen malli tarkoittaa käytännössä?

Tavanomainen jaetun asumisen malli on se, jossa lapset liikkuvat kotien välillä. Tuo malli on monille tuttu. Vanhempien vuoroasuminen on sellainen jaetun asumisen malli, jossa lasten sijaan vanhemmat liikkuvat kotiensa välillä.

Lapset asuvat koko ajan samassa asunnossa. Vanhemmat asuvat lastensa luona vuorotellen sovitun aikataulun mukaisesti. Muun ajan vanhemmat asuvat toisessa kodissaan, joka voi olla myös jaettu toisen vanhemman kanssa – tai sitten molemmilla on omat kakkoskotinsa.

Näillä vaihtoehdoilla on omat hyvät puolensa, joita käyn tässä artikkelissa läpi yksityiskohtaisesti.

Miten jaetun asumisen mallissa järjestetään vanhempien asuminen?

Yhteisen perheasunnon lisäksi vanhemmilla voi olla omat asuntonsa tai heillä voi olla yhteinen toinen koti, jossa he myös vuorottelevat.

Jos yhteisasuminen sujuu helposti perheasunnossa, se voi sujua yhtälailla myös yhteisessä pienemmässä asunnossa.

Eron jälkeisen sinkkuelämän kannalta voi olla mukavampaa, että se kakkoskoti, jossa vanhempi asuu ilman lapsia, olisi exä-vapaata aluetta. Mutta jotkut elävät sulassa sovussa myös yhteisessä sinkkukodissa vuorotellen.

Miten itse järjestin oman asumiseni jaetun asumisen mallissa avioeroni jälkeen?

Olen kertonut omista vuoroviikkoasumisen tavoistamme ja jaetun asumisen mallistamme sekä kirjassani että lehtiartikkeleissa. Kerrataan tässä vielä pääasiat, jotta saat hahmotettua yhdenlaisen ratkaisumallin, joka saattaisi sopia sinullekin jollain tavalla justeerattuna.

Lapsemme asuivat koko ajan vanhassa omakotitalossamme Espoossa. Vuorottelimme exäni kanssa siellä eron jälkeen ensialkuun 3-4 päivän rytminvaihdoksilla, ja sittemmin siirryimme viikko-viikko-systeemiin.

Itse valitsin omaksi kakkoskodikseni avaran, valoisan kaksion kauniissa tornitalossa Espoon Tapiolassa.

Mielestäni oli hyvä, että oma kakkoskotini oli vain minun sinkkukämppäni, jonne sain mennä milloin tahansa. Minun ei tarvinnut erikseen sopia exäni kanssa, milloin menen omaan pikkukotiini, koska sitä asuntoa en jakanut exäni kanssa.

Milloin yhteisen jaetun asumisen malli toimii? Milloin en suosittele jaettua asumista?

Vuoroasuminen toimi meillä aikansa, koska olimme hyvin samoilla linjoilla muunmuassa asunnon siisteystason suhteen eikä kumpikaan nipottanut turhasta.

Molemmat ymmärsivät, että välillä saattaa yksittäisiä tavaroita jäädä lojumaan joihinkin pöytätasoille, mutta varsinaista sotkua ei kumpikaan jättänyt taakseen. Pesin pyykit enkä välittänyt, jos siellä oli exänikin kamat sekaisin poikieni pyykkien kanssa.

Mielestäni kaikki sujui helposti ja rennosti.

Elämäntilanteiden muututtua lopetimme yhteisessä asunnossa asumisen. Kolmisen vuotta systeemi oli kuitenkin varsin toimiva meille, ja ehkä se voisi olla sinulle ja exällesi myös sopiva ratkaisu.

Ymmärrän kyllä, että tällainen jaettu yhteisasuminen ei sovi kaikille. Tämä järjestely edellyttää joustavuutta ja avarakatseisuutta eikä mustasukkaisuudelle ole sijaa yhteisessä jaetussa kodissa.

Oman itsensä kanssa on oltava sinut ja yksittäisten epäkohtien sijaan on katsottava yhteistä, isompaa hyvää ja lopputulemaa.

Hyvä itseluottamus ja myös luottamus exää kohtaan ovat edellytyksiä sille, että yhteisasumisen saa sujumaan.

Käytännön elämässä auttaa, kun molempien siisteystaso on suunnilleen sama luontaisesti, tai niin, että yhdessä on sovittu tarvittava taso. Jos sinua häiritsee jotkut puolisosi, exäsi tai lastesi sotkut kotona, voin suositella tehokkaita NLP- ja hypnoosiharjoituksia! Tiesitkö, että edes exän leivänmurut pöydällä eivät välttämättä saa sinua raivostumaan, jos olet harjoittanut omaa mieltäsi 🙂

Homma siis sujuu kyllä, kun molemmilla on sama tahtotila ja kyvyt yhteiseloon.

Rakkaiden lasteni oma koti ja minun oma rakas pikkukotini.

Muistan vieläkin, kun nousin hissillä tornitalooni ja tosi mukava vuokraisäntä esitteli asunnon, jossa koko seinän levyiset ikkunat avautuivat korkealta kukkulalta Tapiolan ja puolen Espoon yli. Parhaimmat uuden vuoden yön rakettikatselupaikat olivat siellä! Minun itsenäisyyteni tyyssijani. Todella rakas kotini. Oma kotini oli aidon vapauteni taivas!

Jotkut kysyivätkin, että kumpi asunnoistani on minulle ”enemmän koti”. Molemmat olivat minulle todella rakkaita.

Vanha omakotitalomme oli se, jonka olin itse suunnitellut ja exäni kanssa rakentanut rakkaudella. Jokainen lapsemme sai syntyä ja kasvaa siellä. Siellä vietettiin lukuisat ihanat juhlat ja se vanha puutalo kätki sisäänsä paljon hyviä muistoja onnellisilta vuosiltamme. Minusta oli arvokasta, että lapsemme saivat asua omassa lapsuudenkodissaan kolmisen vuotta avioeromme jälkeen. Sen eteen olin itse valmis joustamaan omassa asumisessani kaikin tavoin.

Rakastin myös omaa pikkukotiani Tapiolassa. Se oli vain minun omani, ilman muistoja, vain tulevaisuutta ja nyt-hetkeä varten. Lapseni yöpyivät siellä muutaman kerran. Muunmuassa uutena vuotena ihastelimme raketteja oman kotini ikkunasta, omat rakkaat poikani kainalossani. Poikani istuttivat minulle jokainen omanlaisensa ruukkukasvin, jotka ilahduttivat minua olohuoneen ikkunanlaudalla heti kotiin saapuessani. Poikieni kuvia oli omassa kodissani. Poikani olivat aina läsnä silloinkin, kun olin omassa pikkukodissani itsekseni, omassa rauhassani.

Omassa pikkukodissani vietin vapaata sinkkuelämää. Siellä kirjoitin kirjani ja opin monia arvokkaita asioita elämästä noiden vuosieni aikana. Sain paljon uusia, rakkaita ystäviä. Myös yhteisasuminen exän kanssa kasvatti monella tavalla. Pidän näitä kaikkia kokemuksia edelleen todella arvokkaina.

Koteja kutsuin välillä ”vanhaksi kodiksi” ja ”pikkukodiksi”. Toisinaan niiden osoitteiden mukaan. Molemmat olivat rakkaita kotejani. Kumpikin omanlaisensa.

Miten jaetun asumisen malli toimii, kun uudet kumppanit tulevat mukaan kuvioihin?

Olin omassa pikkukodissani vuokralla, mikä antoi ihanan joustavuuden omien tulevaisuuden suunnitelmien mahdolliseen muutokseen. Luovuin Tapiolan sinkkukämpästäni, kun muutin yhteen nykyisen mieheni kanssa.

Minä olen kuitenkin jatkanut omaa jaetun asumisen malliani sen jälkeenkin.

Kun luovuin Tapiolan pikkukodistani, jatkoin vuoroviikkoasumista edelleen vanhassa kodissamme lasteni luona ja vain aikaisemmat ”sinkkupäiväni Tapiolassa” vaihtuivat avoliittoon Sipoossa. Avomieheni asui Sipoon kodissamme vuoroviikoin omien lastensa kanssa niinä arkipäivinä, kun minä olin omien poikieni kanssa Espoon omakotitalossamme.

Ne viikonloput, jolloin meillä molemmilla oli omat lapsemme, vietimme yhdessä joko Espoon tai Sipoon kodeissamme. Sen jälkeenkin kun luovuin vuoroasumisesta exäni kanssa, minä olen asunut arkipäiväni lasteni kanssa uudessa kodissani Espoossa.

Omaa avomiestäni ei lainkaan ihmetyttänyt ”erikoinen” asumismallimme. Hän viihtyi täysin rennosti vanhassa omakotitalossamme, jossa meillä oli hyvin tilaa koko seitsenhenkiselle perheellemme. Häntä ei haitannut se, että exäni asui siellä puolet ajasta. Häntä ei myöskään ole haitannut se, että asun edelleen Espoossa puolet ajasta poikieni kanssa. Me tykkäämme vaihtaa maisemaa.

Jaetun asumisen malli voi siis toimia, vaikka uusia kumppaneita tulee mukaan kuvioon. Kaikki ratkaisut onnistuvat, jos mindset on oikea ja suunnattu yhteiseen hyvään pidemmän päälle.

Miten muut suhtautuvat jaetun asumisen malliin?

Kummastelevia kysymyksiä toki olen kuullut. Itseäni ei kyselyt ja ihmettelyt haittaa, koska olen ollut hyvilläni oman ratkaisuni kanssa. Jos olisin ollut epävarmempi itsessäni tai esimerkiksi avioeroni suhteen, todennäköisesti muiden ihmisten ennakkoluuloiset utelut olisivat voineet horjuttaa itsetuntoani.

Kaikilla ei ole avarakatseisuutta ja ymmärrystä siihen, että exän kanssa voi olla ihan vaan ystävä, vaikka hänen kanssaan jakaakin asunnon kaikkine huonekaluineen. Tämä on ihan ymmärrettävää.

Itse olin tottunut oman asuintilani jakamiseen jopa ventovieraiden kanssa sitä kautta, kun olemme vuokranneet hiihtokeskusmökkiämme exäni kanssa vuosien ajan. Olemme majoittaneet ventovieraita omissa tutuissa, rakkaissa tiloissamme, eikä tuo majoitustoiminta ole häirinnyt tasapainoamme.

Edelleen vuokraamme Sipoon kotiamme ventovieraille. Moni muu ydinperhekin pyörittää Airbnb-vaihtoasumista, joten uskon monen modernin ihmisen kykenevän asumaan samassa asunnossa myös exänsä kanssa – kunhan molemmat ovat käsitelleet eronsa ja ovat sinut itsensä ja oman vapautensa kanssa.

Jos exän kanssa jaettuun kotiin liittää muita ajatuksia, kuin että se on ensisijaisesti koti lapsille ja lisäksi asunto, jossa saa asua muitakin kuin minä itse, jaetun asumisen malli ei välttämättä tunnu hyvältä. Kaikki eivät tunne oloaan kodikkaaksi asunnossa, jossa exä tai hänen uusi puolisonsa asuu vuoroviikoin. Itse ajattelen, että jos vuokramökissäni voi asua kuka tahansa ja kyllä, tarvittaessa siivoan heidänkin jäljet, niin miksipä en kestäisi sitä, että kodissani asuu lasteni toinen vanhempi ja hänen uusi puolisonsa? Ovathan he jo lähtökohtaisesti – lasteni kautta – minulle läheisempiä kuin mökissäni yöpyvät ventovieraat festarilaiset.

Miten sinä ajattelet asiasta?

Miten jaettu vuoroasuminen vaikuttaa deittailuun?

Kun sinkkuna treffasin uusia miehiä, jotkut eivät yhtään voineet ymmärtää asumismalliamme. Jotkut jopa tyrmäsivät minut ihmisenä heti ensimmäisissä viesteissä, joissa käytiin läpi peruskysymyksiä ”missä asut” ja minä tietysti kerroin asuvani kahdessa asunnossa vuoroviikoin.

Minua vain nauratti moiset ihmettelyt. Jotkut olivat ihan vilpittömästi vaan ihmeissään, mutta toiset olivat jopa hyökkääviä ja kritisoivat moista järjestelyä. Jos olisin herkkänahkaisempi, olisin varmasti loukkaantunut tai tullut surulliseksi. Muiden ilkeiden sanojen vuoksi olisin saattanut jopa harkita jaetun asumisen mallimme lopettamista. Mutta minä en tee omien lasteni ja omaa tulevaisuuttani koskevia päätöksiä muiden mielipiteiden pohjalta. Kuuntelen muiden ajatuksia puhtaalla mielenkiinnolla. Näkemyksiä on monenlaisia eikä muiden tarvitse valita samaa miten minä toimin. Kaikille ratkaisuille on varmasti hyvät perustelut – kunhan on miettinyt kaikki ratkaisuvaihtoehdot ensin läpi avoimin mielin eikä tuomitse jotain mallia vain stereotyyppisten ennakkoluulojensa vuoksi.

Itseäni mustavalko-besserwisserit vain viihdyttävät muutenkin elämässä ja minusta oli monesti mielenkiintoista kuulla ennakkoluulojen perusteluja. Ne kertoivat ihmisestä mielestäni paljon enemmän kuin hänen asumiskuvionsa.

Tämän ”erikoisen” kuvion läpikäynti oli siis myös hyödyllinen keino tutustua uusiin miehiin melko nopeasti vähän pintaa syvemmältä 🙂

Täältä artikkelista voit lukea muutoinkin näistä treffijutuistani: HYVÄ DEITTI-ILMOITUS: Millainen on hyvä deittiprofiili nettideittailussa?

Miten lapset suhtautuvat siihen, kun vanhemmat vaihtavat asuntoa?

Lapsille on helpompaa, kun heidän ei tarvitse vaihtaa asuntoa, vaan vanhemmat vuorottelevat heidän luonaan. Tilanne ei mielestäni olennaisesti poikkea sellaisesta, jossa ns. ydinperheen vanhemmat ovat vuoroviikoin työmatkalla. Eihän sekään lasten kannalta optimi ole, mutta monissa perheissä on niin kuitenkin.

Monet vanhemmat eroavat, ja monet lapset ovat kahden asunnon mallissa. Kun asuntoja on joka tapauksessa vähintään kaksi tai kolmekin, lapsille on parempi, kun vanhemmat vaihtavat asuntoa lasten puolesta.

Omat lapseni ovat tykänneet tietysti asua vanhassa lapsuudenkodissaan, mutta he ovat mielellään tulleet ”retkelle” myös vanhaan Tapiolan kotiini. Myös nykyisin, kun en jaa yhteistä kotia enää exäni kanssa ja lapset joutuvat liikkumaan exäni ja minun Espoon asuntoni välillä vuoroviikoin, lapset viihtyvät molemmissa kodeissaan. Lapseni tykkäävät olla välillä myös Sipoon kodissamme avomieheni ja hänen lastensa kanssa. Samoin avomieheni lapset tykkäävät asua kanssamme välillä Espoon kodissani, vaikka muutoin he asuvatkin Sipoon kodissamme ja äitinsä luona.

Kaikki asumisjärjestelyt siis toimivat, kun ne laitetaan toimimaan. Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Sinun ratkaisusi tulee varmasti olemaan hyvä, kun vaan harkitset teidän perheen kannalta eri vaihtoehdot ja mahdollisuudet huolella.

Lapsissa on varmasti eroja. Omat kokemukseni ovat olleet kuitenkin hyviä. Omasta mielestäni lasteni kannalta olisi ollut parasta jatkaa vanhassa omakotitalossamme aikuisuuteen asti, mutta toisinaan elämäntilanteiden muutokset tuovat muutoksia myös asumiskuvioihin. Se on ymmärrettävää. Elämän luonne on muuttuvainen, ja siten kaikki muutokset ovat lähtökohtaisesti hyvää elämää.

Omasta mielestäni lasten hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeintä, että olipa asumiskuvio minkälainen tahansa, se on tehty rakkaudella lapsia ajatellen ja vanhemmat sopivat muutoksista yhdessä. Kun vanhemmat kannattelevat lapsia minkätahansa muutoksen läpi, lapset tuntevat olonsa turvalliseksi myös avioeron jälkeen.

Onko vanhempien vuoroasuminen kallista, kun on monta asuntoa?

Yleensä ison perheasunnon hankkiminen on kalliimpaa kuin pienemmän yksiön tai kaksion. Jaetun asumisen mallissa riittää, että kuviossa on vain yksi perheasunto, jossa lapset asuvat koko ajan.

Jos vanhemmat hankkivat yhteisen kakkosasunnon, jossa he myös vuorottelevat, tuon asunnon ei tarvitse olla kallis perheasunto, vaan pienempi asunto riittää asunnossa vuorotellen yksin asuville vanhemmille. Tällöin vanhempien vuoroasuminen tulee selvästi halvemmaksi kuin se malli, jossa molemmat vanhemmat ostavat oman perheasuntonsa ja lapset liikkuvat noiden perheasuntojen välillä.

Eron jälkeen useimmat, joilla on lapsia, hankkivat perheasunnon joko omistusasuntona tai vuokra-asuntona. Jaetun asumisen mallilla on mahdollista säästää kustannuksia tai saada jopa kolme asuntoa samaan hintaan kuin kaksi perheasuntoa. Taloudelliset säästöt ovat siis yksi hyöty jaetun asumisen mallissa.

Tässä on seuraavaksi esimerkkejä jaetun asumisen malleista sekä omistusasuntojärjestelyin että vuokra-asuntojärjestelyin.

Esimerkki siitä, paljonko jaettu asuminen maksaa – Omistusasuntomalli:

Jos vanhemmat hankkivat molemmat oman kakkosasuntonsa, heidän kaksi pientä asuntoaan tulevat todennäköisesti maksamaan joko hieman vähemmän tai saman verran kuin yksi extra perheasunto.

Jos vanhemmat haluavat vuorotella myös yhteisessä pikkukodissaan, jaetun vuoroviikkoasumisen malli tulee halvemmaksi kuin perinteinen malli, jossa molemmat ostavat omat perheasuntonsa ja lapset liikkuvat näiden kahden perheasunnon välillä.

Katso tästä esimerkkilaskelmat:

  • Perinteinen malli: Jos molemmilla on oma perheasuntonsa esim. 300.000 euroa/perheasunto, ”yhteistalouden” kannalta tämä kahden perheasunnon malli (jossa lapset liikkuvat perheasuntojen välillä) maksaa 600.000 euroa.
  • Jaetun asumisen malli A / Vuoroasuminen 2 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (300.000 euroa) ja yhdessä pienessä asunnossa (esim. 150.000 euroa), ”yhteistalouden” kannalta tämä jaetun asumisen tai vuoroasumisen malli (jossa lapset eivät liiku) maksaa 450.000 euroa.
  • Jaetun asumisen malli B / Vuoroasuminen 3 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (300.000 euroa) ja molemmilla vanhemmilla on omat kakkosasuntonsa (esim. 150.000 euroa/asunto), ”yhteistalouden” kannalta tämän kolmen asunnon vuoroasumisen mallin hinta 600.000 euroa on samaa tasoa kuin perinteisessä mallissa, jossa lapset liikkuvat vanhempien omien perheasuntojen välillä.

Esimerkki siitä, paljonko jaettu asuminen maksaa – Vuokralla asuminen:

Entä paljonko jaetun asumisen malli maksaa, jos vanhemmat asuvat vuokralla? Tässä esimerkki siitä, paljonko jaettu asumisen maksaa eri vuokra-asuntomalleissa:

  • Perinteinen malli: Jos molemmilla on oma perheasuntonsa esim. 1.500 euroa/asunto kuukaudessa, ”yhteistalouden” kannalta tämä kahden perheasunnon malli (jossa lapset liikkuvat perheasuntojen välillä) maksaa 3.000 euroa kuukaudessa.
  • Jaetun asumisen malli A / Vuoroasuminen 2 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (1.500 euroa/kk) ja yhdessä pienessä asunnossa (esim. 700 euroa/kk), ”yhteistalouden” kannalta tämä jaetun asumisen tai vuoroasumisen malli (jossa lapset eivät liiku) maksaa 2.200 euroa kuukaudessa.
  • Jaetun asumisen malli B / Vuoroasuminen 3 asunnolla: Jos vanhemmat vuorottelevat yhdessä perheasunnossa (1.500 euroa/kk) ja molemmilla vanhemmilla on omat kakkosasuntonsa (esim. 700 euroa/asunto/kk), ”yhteistalouden” kannalta tämän kolmen asunnon vuoroasumisen mallin hinta 2.900 euroa on samaa tasoa kuin perinteisessä mallissa, jossa lapset liikkuvat vanhempien omien perheasuntojen välillä.

Mitä muita hyötyjä on vanhempien vuoroasumisesta?

Lasten kannalta on ilmeistä, että heille on varmasti mukavampaa asua vain yhdessä kodissa. Heidän ympäristönsä pysyy tuttuna ja turvallisena. Heille ei aiheudu erosta käytännön muutoksia, jos yhteisasunto on sama kuin heidän vanha kotinsa vanhempiensa avioliiton aikana.

Kun lapset asuvat koko ajan vain yhdessä asunnossa, kaikki lasten vaatteet ja tavarat ovat vain yhdessä asunnossa. Heille ei tarvitse ostaa ylimääräisiä vaatteita, polkupyöriä ja suksia kahteen kotiin, eikä mitään lasten tavaroita tarvitse siirrellä.

Itse jaoin omat vaatteeni ja tavarani kahteen kotiini, ja vain hyvin harvoin jouduin kuljettamaan mitään tavaraa kotieni välillä. Lähinnä jotain juhlavaatteita ja -kenkiä, jos ne olivat edellisten juhlien jäljiltä jääneet toiseen kotiini ja nyt tarvitsin niitä taas 🙂 Kun vaatteet on jaettu kahteen kotiin, väkisinkin vaatekaapin tarjontaa tulee pidettyä laajemmin, kun ei voi aina pukeutua samaan suosikkiasuun vaikka haluaisi!

Tietysti vanhemman kannalta olisi myös helpointa, että kaikki tavarat olisivat vain yhdessä kodissa, mutta mieluummin kuljetan omia paria tavaraani silloin tällöin oman mieleni mukaan, kuin kolmen lapsen viikon varusteita mukanani.

Vuoroasuminen on kokeilun arvoinen mahdollisuus. Jaetun asumisen mallia voi myös kokeilla ennen eroa.

Kaikin puolin voin siis lämpimästi suositella jaetun vuoroviikkoasumisen mallia sinulle, joka eroat exästäsi hyvissä väleissä ja kykenette aitoon yhteistyöhön.

Jo ennen eroa voitte hankkia vuokra-asunnon nykyisen perheasuntonne rinnalle ja kokeilla, miltä teistä tuntuisi asua välillä muualla. Kenties jopa tulette toisiin ajatuksiin eroamisen suhteen, kun saatte omaa aikaa harjoitustyyppisesti asumuserossa.

Olette ikäänkuin työmatkalla muutaman päivän pätkissä, ja tunnustelette, miltä tuntuu asua yksin lasten kanssa ja toisaalta yksin omassa kodissaan. Paikanvaihdos auttaa usein tuulettamaan ajatuksia ja tunteita, jotka ovat päässeet lukkiutumaan eropaineiden puserruksessa.

Suosittelen sinua ainakin harkitsemaan jaetun asumisen mallia!

Suosittelen sinua ainakin harkitsemaan jaetun asumisen mallia. Kun molemmat huomaatte järjestelyn edun ja lisäksi molemmat annatte toisillenne täyden vapauden elää yhteisessä kodissa ilman nipotusta ja kyräilyä, niin malli toimii aivan varmasti teilläkin!

Taloudelliset tekijät usein ratkaisevat sitten sen, hankitteko myös omat pikkukotinne vai yhteisen pikkukodin, mutta joka tapauksessa suosittelen harkitsemaan monenlaisia ratkaisuja avoimin mielin ilman ennakkoluuloja, joita ehkä teidän tutuillanne vielä voi joltain osin olla.

Hymyilkää kyselijöille ja viihdyttäkää itseänne, jos saatte osaksenne kummastelua! Pieni älykäs keskustelu asian tiimoilta piristää deiteilläkin, joten rohkeasti vaan keksimään parasta ratkaisua teille ja kertomaan teidän tavastanne kasvattaa yhteisiä lapsianne rakkaudella.

Iloa omannäköiseen arkeenne!

P.S. Lehtihaastatteluni tästä aiheesta löydät täältä.

MUUTA LISÄLUKEMISTA TEEMAAN LIITTYEN: