Miten hengitys parantaa hyvinvointia

Hengitys parantaa hyvinvointia: Miten hengittää oikein/hyvin

Laita hyvä kiertoon!

Hengitys on tietysti jo perusasetuksiltaan elämänlaadun edellytys: sitä ei kannata kovin montaa minuuttia pidätellä. 🙂  Mutta miten oikeaoppinen hengitys parantaa hyvinvointia ja miksi omaan hengitykseen keskittyminen rauhoittaa? Miksi hengitysharjoitus on tehokas stressinhallintakeino? Entä miten paniikkikohtauksessa kannattaa hengittää? Ja miksi pinnallinen hengitys on haitallista?

Oikeaoppinen hengittäminen on noussut pintaan viime aikoina voimakkaasti. Se on hienoa. Yhä useammat valveutuneet ihmiset eivät pidä hengitysharjoituksia enää typeränä hörhöilynä tai joogagurujen ajanhaaskuuna. 

Toisaalta: monentyyppinen hengittäminen voi olla tarpeen ja hyväksi – tilanteesta riippuen. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa, joten on hyvä tulla tietoisemmaksi eri hengitystyylien funktioista.

Hengittäminen. Nyt-hetki. Rauhallinen hengitys.

Hengityksen tietoinen hidastaminen ja varsinkin uloshengityksen pidentäminen lisää solutason happitason kannalta tärkeän hiilidioksidin määrää, jolloin verisoluissa jo ollut happi vasta pääsee irtautumaan hemoglobiinista. 

Jos veressä on pikemminkin liikaa happea ja liian vähän hiilidioksidia jatkuvan “keuhkojen aukomisen” vuoksi, happea pääsee solutason aineenvaihduntaa hoitamaan normaaliakin vähemmän. 

Eli liika on liikaa jopa happimäärässä! 

Hiilidioksidi ei siis ole mikään pahis, jota pitää välttää, vaan solumme tarvitsevat hapen saamiseksi riittävästi hiilidioksidia. 

Jännää, eikö?

Nyt siis tiedät, miksi paniikkikohtauksessa kannattaa hengittää paperipussiin!

Olet ehkä kuullut, että paniikkikohtauksen hetkellä kannattaa hengitellä paperipussiin? Tämä vinkki perustuu nimenomaan hiilidioksidimäärän kasvattamiseen ja turhan, jopa haitallisen lisähappimäärän vähentämiseen. Kun hapen ja hiilidioksidin suhde on sopiva, kehomme solut saavat kaipaansa hapen ja olomme tulee paremmaksi. 

Rauhallisen hengittämisen avulla ‘taistele tai pakene’ -stressireaktiostamme (ja monesta muusta hyödyllisestä toiminnosta) vastaava ärhäkännopea mantelitumakkeemme (engl. amygdala) hiljenee.

Monella tapaa tuikitarpeellinen mantelitumake osallistuu limbisen järjestelmämme osana muun muassa tunteiden ja muistin kannalta tärkeisiin toimintoihin. (näistä lisää alempana)

Ehkä olet huomannut, että muistat joitain merkittäviä – hyviä tai huonoja – asioita paremmin kuin toisia? Arkisemmat asiat eivät jätä mieleemme niin lähtemättömiä muistikuvia kuin ne hetket, joissa meillä oli voimakas tunnelataus mukana.

Henkinen valmennus hyvinvoinnin parantamiseksi: Hyvä, Parempi, Minä! (Coach Kati Niemi)
Kun haluat parantaa hyvinvointiasi ja saada rentoa elämäniloa arkeesi, tutustu yksilölliseen valmennukseen tästä kuvalinkistä.

Tietynlaisella hengityksellä on tärkeä rooli myös myös hypnoterapiassa sekä hypnoosin indusoinnissa että hypnoositilan tason valvomisessa. Hypnoterapia-asiakkaan hengityksen seuraaminen on hypnoterapeutille yksi tärkeä taito, ja oikeaoppinen hengitys on asiakkaalle ensisijainen stressinhoitokeino, joka on hänellä aina mukana myös hypnoterapiasessioiden ulkopuolella. 

Mutta joissain tilanteissa, kuten paniikkihäiriössä, on hengitykseen ja omaan itseen fokusoimisen sijaan tehokkaampaa viedä fokus pois itsestä. Lue vinkkejä paniikkikohtausten laannuttamiseen täällä.

Joten perehdytään oikeaoppisen hengityksen ihmeelliseen maailmaan!

Oikeaoppinen hengitys - Miten hengittää "oikein"?

Tässä artikkelissa kerron sinulle:

Artikkelin lopussa saat myös helpon hengitysharjoituksen, jonka avulla oikeaoppinen hengitys käynnistyy paniikinkin hetkellä automaattisesti jatkossa. 

Muistathan kuitenkin, että hengityksen “oikeaoppisuudesta” stressaaminen voi olla se ensimmäinen asia, josta kannattaa luopua. Olennaisinta on tasaannuttaa hengitys, ja joskus se voi onnistua helpoiten juuri sillä, että ei enää keskity tähän “oikeanlaiseen hengittämiseen” tai jonkin tietyn hengitysharjoituksen väkisin vääntämiseen. 🙂

Lue myös tämä artikkeli stressinhallinnan keinoista:

Miten hengitys parantaa hyvinvointia konkreettisesti käytännössä?

Mukavaa hyvän olon hetkeä voisi kuvailla esimerkiksi näillä sanoin:

  • Lepäilen rauhassa tai olen jonkin leppoisan lempipuuhani parissa. Ehkä luen mukavaa kirjallisuutta tai katselen kaunista maisemaa.
  • Minulla ei ole kiire minnekään. Keskityn käsilläni olevaan hetkeen.
  • Hymyilen tai kasvoni ovat levolliset.
  • Minulla on rento fiilis.
  • Mieleni on rauhallinen.

Hyvän olon hetkeä kuvaillaan usein sanapareilla rauhallisin mielin, tyynellä tunteella ja rennolla olotilalla. Lempeän hyvä olo on levollisuutta ja rentoutuneisuutta. Sellainen hyvänolontunne auttaa myös huomioimaan rakkaimpansa lempeämmin, kuten voit tästä artikkelista lukea.

Kun meillä on rento ja hyvä olo, sydämensykkeemme hidastuu ja verenpaineemme laskee. Stressi ei aja kroppaa taistelemaan tai pakenemaan, joten se ei tarvitse boostia lihaksiinsa. Ruoansulatus toimii ja hormonimyrsky ei blokkaa aivotoimintaa. Veri kiertää aivoissa ja ajatus kulkee kirkkaammin. Luova flow-tila saa viedä mukanaan. Ideat ja rakkaudelliset tunteet saavat elintilaa kiireettömyydessä. 

Rentoutuminen saa aikaan monia muitakin hyviä henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia.

Yksi tärkeä hyvän olon merkki on myös se, että ollessamme rentoutuneita, hengityksemme tasaantuu ja hidastuu luonnollisesti. Näin käy myös hypnoosissa, kun valmennusasiakkaani rentoutuu yhä syvempään jokaisen hengityksen myötä.

Hengitys ja hyvinvointi kuuluvat siis saumattomasti yhteen, mutta miksi?

Kerron tästä lisää alempana tässä artikkelissa.

Kun haluat ottaa hengityksen lisäksi muitakin hyviä keinoja hyvinvointisi parantamiseksi, täytä esitiedot ja varaa ilmainen sparrauskeskustelu kanssani kuullaksesi miten yksilöllisesti etenevä, korkeatasoinen Hyvä, Parempi, Minä! -valmennusohjelma auttaa sinua:

Miksi hyvä, oikeanlainen hengittäminen parantaa hyvinvointia niin tehokkaasti?

Hengitys on autonomisen hermoston avaintekijä. Aivot puolestaan on se pääorkesterinjohtaja, joka valvoo sekä autonomisen hermoston toimintaa että psykofyysistä, kokonaisvaltaista hyvinvointiamme, ajatuksiamme ja tunteitamme. “Kehomielessä” kaikki ovat yhtä. Olemme kokonaisuus. Ja hengityksellä on tässä relevantti roolinsa.

Hengitämme automaattisesti, ajattelematta asiaa sen kummemmin. Mutta osaamme kontrolloida hengitystä myös tietoisesti.

Jos rauhallinen hengitys tuo mukanaan rennon fiiliksen ja hyvän olon, niin miksi hengitystä kannattaa kontrolloida tai miettiä ylipäänsä? Miksi huomion kiinnittäminen hengittämiseen edistää rentoa, hyvää oloa?

Aiemmin ajateltiin, että vain alitajunta vaikuttaa ei-tahdonalaiseen, autonomiseen hermostoon, emmekä siis voisi itse aktivoida tietoisesti ja konkreettisesti myöskään sen säätelemää parasympaattista hermostoa, joka säätelee rentouden tilaamme.

Sittemmin on kuitenkin ymmärretty, että voimme itse tuoda autonomisen hermoston alaisuudessa olevia kehon toimintojamme joiltain osin myös tietoisen mielemme hallintaan. Suuntaamalla tietoisen mielemme tietyllä tavalla voimme siis konkreettisesti säädellä autonomisen, parasympaattisen hermostomme rentoutumista ja näin vaikuttaa itse kehomme toimintoihin ja sitä kautta mielen hyvinvointiin positiivisesti.

Avainroolissa on keskushermostossamme, aivoissamme, oleva 10. hermo, nimeltään vagushermo eli kiertäjähermo. Vagushermo säätelee parasympaattista hermostoamme monin tavoin. Monet fyysiset hyvänolon tunteemme ovat vagus-hermon ansiota.

Mutta miten ihmeessä voimme tietoisesti vaikuttaa jonkin aivopoimujemme alla piilottelevan hermon toimintaan itse?

Artikkelin nimen perusteella arvasitkin varmaan jo: hengittämällä tavalla, josta vagushermo tykkää! Kun vagushermoa hellii, se aktivoituu haluamallamme tavalla hyvinvointimme vahvistajaksi!

Miten hyvä hengitystekniikka parantaa hyvinvointia niin nopeasti jopa paniikkihäiriössä?

Rauhoittumisesta vastaava aivojen vagushermo rauhoittaa autonomisen, ei-tahdonalaisen, parasympaattisen hermostomme jokaisen rauhallisen sisäänhengityksen ja jokaisen pitkän, hitaan uloshengityksen tahdissa.

Stressitilanteessa tai paniikkihäiriössä saatamme haukkoa happea keuhkoihin ikäänkuin se auttaisi meitä kestämään tilanteen paremmin. 

Valitettavasti tuo ylimääräinen ilman kierrätys keuhkoihimme vain lisää solutason happivajettamme, joka aiheuttaa entistä pahemman olon.

Joskus paniikkikohtauksen keskellä ei kannata lähteä viemään huomiotaan omaan hengitykseen, joka on paniikin alussa toki kiihtynyt tai ahdistuneen tuntuisesti kulkeva. Se voi voimistaa paniikin tunnetta: “Apua, mun henki ei kulje! Mä kuolen!” Lue täältä mikä auttaa paniikkikohtauksessa käytännössä.

Mikä on mantelitumake ja limbinen järjestelmä, ja miten ne liittyvät hengittämiseen?

Osittain mantelitumakkeen myötävaikutuksella voimakkaita tunteita nostattaneet tapahtumat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiimme tavalla, joka jättää niitä ihanimpia tai ikävimpiä muistikuvia vuosikymmenien voimavaraksemme tai taakaksi. Tästä jutellaan tarkemmin Rakkauden (r)evoluution muissa postauksissa.

Mantelitumake sijaitsee aivorungon ympärillä eli isoaivoja lähempänä selkärankaa. Siksi moni puhuu stressireaktion puskevan pintaan “liskoaivoista”. Termissä on totuuspohjaa: Onhan tuo keskushermostomme osa muiden eläinten, niiden liskojenkin, kanssa enemmän samankaltainen kuin myöhemmin evoluution myötä kehittyneet sivistyneemmät aivolohkomme. Eli ne osat aivoista, jotka kontrolloivat sammakoita pääsemästä suustasi, vaikka puolisosi paasaisi täyttä häkää, kuten tässä artikkelissa kuvataan. 🙂

Annat sivistyneelle käytöksellesi paremmin tilaa parisuhteessasikin, kun hengität ensin 

h-i-t-a-a-s-t-i. 

Ei ole liskoaivojen vika, että ne muodostuivat sinullekin ensin, ja siksi paniikkihetkellä määräävät kaapin paikan parisuhteessasikin. 🙂

Millainen hengittäminen helpottaa oloa erityisen hyvin?

Kun aivot iskee paniikkivaihteen päälle, sitä on vaikea huomata itse. Meidät hyvin tunteva kumppani kyllä aistii tuohtumuksemme ja alitajuntansa tulkinnoilla saattaa kopioida paniikkisi itselleenkin. Siinä se riemu vasta repeääkin, kun molempien liskoaivot keskustelevat keskenään rakentavasti… 🙂

Kiukun keskellä unohtuu helposti molemmilta, että sanat ovat kultaakin kalliimpia ja sanavalintojen olisi hyvä olla valintoja – ei esihistoriasta ryöppyävä tulva. 

Lisää sisäisten (ja puolisollemme puhumiemme!) sanojen käytöstä voit lukea tästä ilmaisesta ekirjasta:

Koska lisko sisälläsi huutaa henkistä hätää, energiapihit aivosi päättelevät: Nyt on kiire toimia!

Aivot pikaoptimoivat itsensä puolestasi, koska todellisessa hätätilanteessa niillä ei ole aikaa kuunnella rationalisointiasi. Ne käynnistävät automaattiset toiminnot: Yläkerrasta virrat veks, voimaa jalkoihin ja jännitettä muutenkin koko kroppaan, jotta jaksat taistella tai paeta henkesi edestä vielä kun voit! 

Tässä tilassa, niska jumissa ja rintakehä jäykkänä on vaikea hillitä sisäistä tulvaansa. 

Se on inhimillistä. Puhdasta biologiaa.

Jos sinulla olisi aikaa harkita edes hetken verran, uskoisitko toimivasi tunnelmaltaan tiivistyneessä tilanteessa rakentavammin?

Suhtautuisitko esimerkiksi puolisoosi lempeämmin kuin mihin liskoaivojesi neurobiologinen koodaus käskee sinua?

Paniikkitilanteessa ei yleensä muista monimutkaisia sääntöjä. Onneksi vain yhden säännön muistaminen riittää:

Hengitä rauhassa.

Anna aikaa itsellesi.

Jo vanha kansa ohjeisti lapsiaan: “Laske kymmeneen, laske kymmeneen!” 

Välillä ehkä sataan. 

Numeroista viis – pointtina on: hengitä vagushermosi ja mantelitumakkeesi tyytyväisiksi. Mitä suurempi tunne, sitä pidempään mielenrauhan saavuttaminen saattaa kestää.

Autonomisen parasympaattisen hermostonsa saa aktivoitua, kun auttaa vagushermoaan edes hetken ajan. Hengittämällä rauhallisesti.

Katso ohjeet oikeaoppiseen hengitykseen alempana tällä sivulla. Ja avuksesi voit ottaa esimerkiksi tämän suositun rentoutusäänitteen:

Kun haluat ottaa hengityksen lisäksi muitakin hyviä keinoja hyvinvointisi parantamieksi, täytä esitiedot ja varaa ilmainen sparrauskeskustelu kanssani kuullaksesi miten yksilöllisesti etenevä, korkeatasoinen Hyvä, Parempi, Minä! -valmennusohjelma auttaa sinua:

Oikeaoppinen hengittäminen: Helppo ja hyvä hengitysharjoitus paniikkihetkeen!

Vagushermo tykkää, kun hengität nenän kautta rauhallisesti.

Hyvin rauhallisesti.

Hyvä. Juuri noin.

Hengitä hitaasti sisään ja pidättele hengitystäsi sekunti tai kaksi.

Ja hengitä ulos vielä hitaammin.

Vielä rauhallisemmin.

Ja kun uloshengityksesi saavuttaa ‘päätepisteensä’, odota vielä hetki ennen kuin aloitat uuden sisäänhengityksen.

Jälleen hitaasti.

Hyvin hitaasti.

Rauhallisesti.

Hyvä, mainiota.

Näin helppoa se on.

Hitaasti sisään, ja vielä hitaammin ulos.

Aivan rauhallisesti. Luonnollisesti. Rennosti. Mihinkään pyrkimättä ja hengitystäsi pakottamatta.

Autat vagushermoasi vain hengittämällä hitaasti ja rauhallisesti.

Sisään.

Ja ulos.

Hitaasti ja rauhallisesti olosi helpottuu.

Ja niin vagushermosi rentouttaa sinua yhä enemmän. Jatka tätä harjoitusta nyt niin kauan, kunnes tunnet olosi hyväksi.

Lempeän levolliseksi ja rauhalliseksi.

Harjoittele käytännössä, miten oikeaoppinen hengitys parantaa hyvinvointia!

Joogassa harjoitellaan hyvää tekevää hengitystä niin, että saat voimavaroja arkeesi myös joogatuntien ulkopuolella. 

Jooga on helppo aloittaa myös ihan itsekseen oman kodin rauhassa, ja tästä kirjoituksestani löydät parhaat vinkit joogan aloittamiseen:

Kun opit hengittämään rauhallisesti myös ruuhkavuosien keskellä, vagushermosi rentouttaa sinua ja saa parasympaattisen hermostosi vahvistamaan voimavarojasi myös puolisosi kohtaamiseen kunnioittavalla tavalla. Hyvä eli rauhallinen hengittäminen lisää mielenrauhaa myös työpaikalla ja etätöissä. Lue näistä teemoista lisää:

Monipuolista mindshiftausta tavoitteesi toteuttamiseksi

Minkälaista muutosta kaipaat elämääsi? 

Täytä esitiedot ja varaa ilmainen sparrauskeskustelu kanssani kuullaksesi miten yksilöllisesti etenevä, korkeatasoinen Hyvä, Parempi, Minä! -valmennusohjelma auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi:

Lämmin kiitos Sinulle, kun laitat hyvän kiertämään myös omassa lähipiirissäsi jakamalla Rakkauden (r)evoluution some-postauksia Facebookissa ja Instagramissa!

Rennompaan elämäniloon voimaannuttaen,

Coach Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja

[email protected]

Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Tietokirjailija Kati Niemi

Ajanvaraus

Coaching-, hypnoterapia- ja NLP-valmennus-ajanvaraus etänä ja kasvotusten tällä sivulla. Tervetuloa voimaantumaan! “Kiitos kaikesta tuestasi tämän vuoden aikana!🤗 Sinä koppasit minut turvaverkkoon, kun olin putoamassa; en

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lataa ilmainen e-kirja "Rakastan sinua, mutta..."

4 avaimen työkalupakki turhauttavan ‘Erota vai ei?’-ajatusvyyhdin selkiyttämiseen.