Miksi tietoinen mieli ja tahdonvoima eivät riitä tavoitteesi saavuttamiseen ja junnaat paikallasi?

Miksi tietoinen mieli ja tahdonvoima eivät riitä tavoitteesi saavuttamiseen ja junnaat paikallasi?

Jos olet saavuttanut kaikki tavoitteesi elämässäsi, osaat selvästi asettaa tavoitteesi ja tehdä myös arkiset valintasi niin, että alitajuntasi ja tiedostamaton mielesi ohjaavat sinua juuri oikeaan suuntaan arjen kiireidenkin keskellä. Jos puolestaan epäröit tavoitteesi asetannassa tai ainakin tavoitteesi saavuttamisessa, tämän artikkelin luettuasi oivallat, mistä todennäköisesti on kyse: miksi tietoinen mieli ja tahdonvoima ovat vain rajalliset eivätkä takaa tuloksia sinulle. Eivät, vaikka tietoinen mielesi haluaa sinulle niin varmastikin vakuuttaa.

Mielen voimaan perehtyneenä Kliinisenä hypnoterapeuttina ja NLP Trainer-kouluttajana vakuutan sinulle toisin: kun todella haluat saada tehtyä vaikean päätöksen ja saavuttaa suurelta tuntuvan tavoitteesi, pelkästään tietoinen mieli ja tahdonvoima eivät riitä työkaluiksesi. Mutta onneksi tietoinen mieli edustaa vain murto-osaa koko mielen voimasta, ja sinä voit oppia keinot valjastaa mielesi koko kapasiteetti itsesi tueksi.

Rajallisuudestaan huolimatta tietoinen mieli on tietysti myös tarpeellinen ja hyödyllinen.

Tietysti tietoinen mieli on tarpeellinen ja myös tahdonvoimaa välillä tarvitaan – ainakin jos tavoite on epämieluisa. Toivottavasti sinun elämässäsi ei ole kuitenkaan moniakaan epämieluisia tavoitteita. Ja jos on, sitä suuremmalla syyllä kehotan sinua tutustumaan itseesi tietoista mieltäsi syvemmältä.

Vaikka tietoisuutemme on tietysti mainio juttu, valitettavasti – ja onneksi -tietoisen mielen kapasiteetti on liian rajallinen elämäsi tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi onnellisen parisuhteen luomiseksi tai vaikean eropäätöksen tekemiseksi. Eikä pelkkä tahdonvoimasi auta tietoista mieltäsi sen vahvemmaksi.

Ehkä oletkin jo usein tehnyt päätöksen “nyt parannan parisuhdetta vielä viimeisen kerran tai muuten otan eron”, mutta jostain syystä pyörittelet tietoisessa mielessäsi tuota samaa “erota vai ei”-ajatusvyyhtiä.

Tai kenties olet jo monesti päättänyt lopettaa puolisosi pettämisen, mutta jostain syystä ajaudut vieraan ihmisen syleilyyn uudelleen ja uudelleen. Moni jatkaa pettämistä vuosikymmeniä. Jäävät välillä kiinni pettämisestään, mutta useimmiten eivät. He uskottelevat itselleen – tietoisella mielellä – että kaikki oli vain vahinkoa. Ja taas he vannovat “nyt en kyllä enää petä puolisoani”.

He eivät tee sitä tahallaan, vaan tietämättään. He eivät ole vielä oivaltaneet, miksi tuo tietoisen mielen päätös ei pidä.

Tietoinen mieli saa sinut jumittamaan ongelmassa, jossa mielesi vahvemmat voimat ovat ristiriidassa tietoisen mielesi mukaisen tavoitteen kanssa.

Mutta mitä nuo tietoista mieltämme vahvemmat voimat oikein ovat?

Aivojen tiedonkäsittelyn kahtiajako – vaiko monta erilaista jakoa?

Mielemme operoi vain osittain tietoisesti tietoisuutemme tasolla, ja osittain alitajuisesti tai täysin tiedostamattamme. Näillä kaikilla mielen toiminnoilla on hyvä tarkoitus ja tarvitsemme niitä kaikkia.

Mutta päätöksenteossa ja tavoitteen saavuttamisessa tietoinen mieli jää täysin altavastaajaksi.

Olet varmasti kuullut termit tietoinen ja tiedostamaton mieli, mutta ehkäpä et ole vielä ihan tietoinen, mikä merkitys näillä eri mielemme malleilla oikein on. Tietoisen ja tiedostamattoman mielen tiedonkäsittely on erilaista. Toisinaan puhutaan myös alitajunnasta. Lisäksi puhutaan intuitiosta. Useat termit menevät iloisesti sekaisin arkikielessä, joten tarkennetaan kokonaiskuvaa konkreettisemmin.

Nimittäin sinun on tärkeää todella ymmärtää, mistä puhun, kun kerron sinulle päätöksentekoajureistasi ja siitä, miten tulet saavuttamaan tavoitteesi. Jotta et hukkaa arvokasta elinaikaasi ainakaan turhanpäiväiseen junnaamiseen ja samojen skenaarioiden pyörittämiseen päässäsi epätoivoisen ajatusviruksen tavoin.

Näitä mielen eri tasoihin liittyviä termejä on siis useampia, ja ne kaikki liittyvät toisiinsa. Eräät tutkijat puolestaan ovat nimittäneet aivojen tiedonkäsittelytavat helpoilla numeroilla: Tiedonkäsittelytyyppi 1 ja Tiedonkäsittelytyyppi 2. Näistäkin kerron alempana lisää.

Aivojen tiedonkäsittelyä on tutkittu pitkään, ja vasta viime vuosikymmeninä (ja varsinkin aivan viime vuosina!) ollaan saatu tarkempia tutkimustuloksia aivojen ihmeellisestä maailmasta. Kaikkea ei todellakaan vielä tiedetä, joten siksi mitään teoriamallia on vaikeaa sulkea absoluuttisesti poiskaan. Lisäksi kuten moneen elämän mielenkiintoisimpiin asioihin yleensä kuuluu, niin myös aivoissa “kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Edes tarkimmilla aivojen toimintaa mittaavilla laitteilla (niitäkin on lukuisia erilaisia eri tarpeisiin) ei voida hahmottaa täydellistä kokonaiskuvaa siitä, miten aivot prosessoivat tietoa, mutta paljon kuitenkin jo tiedetään.

Kaikki toimintamme perustuu päätöksiin – eikä tietoinen mieli ole se pääasiallinen päätöksentekijä.

Nobel-voittaja, sosiologi Daniel Kahneman ja Amos Tversky tutkivat ihmisten kognitiivista ajattelua ja päätöksentekoa koko uransa ajan. Kahneman kirjoitti muunmuassa bestselleriksi nousseen kirjansa Thinking Fast and Slow, jossa hän nimesi aivojemme kaksi erilaista tiedonkäsittelytapaa yksinkertaisuuden vuoksi numeroilla 1 ja 2. Tyypiksi 1 ja Tyypiksi 2. Simppeliä, vai mitä?

Kirjassaan ja sen taustalla olleissa tutkimuksissa (niitä on paljon…) hän korosti, että nuo ovat vain yksi tapa nimetä tiedonkäsittelymme erilaiset tavat eikä niiden jako ole tietenkään matemaattisen millintarkka kahtiajako.

Luokittelu ei tarkoita myöskään sitä, että Tyyppi 1 olisi jotenkin parempi kuin Tyyppi 2.

Me ihmisetkään emme jakaudu tiedonkäsittelytavoiltamme vain jompaankumpaan luokkaan, vaan me kaikki käytämme molempia tapoja jatkuvasti päivittäisessä toiminnassamme. Parhaimmillaan molempia tapoja hyödynnetään toistensa lomassa, koska molemmilla tyypeillä on sekä vahvuutensa että heikkoutensa.

Psykologiassa viitataan Kahnemanin ja Tverskyn uudempien Tyyppi 1- ja Tyyppi 2-määreiden sijaan useammin kuitenkin vanhempiin käsitteisiin: tietoinen ja tiedostamaton mieli. Ja siihen alitajuntaan. Yhä edelleen psykologian tutkijat käyttävät siis vanhan kunnon Sigmund Freudin terminologiaa: Tietoinen mieli, Tiedostamaton mieli ja Alitajunta. Ne ovat hieman eri tavoin määritellyt kuin Tyyppi 1 ja Tyyppi 2, jotka ovat pikemminkin tiedonhakumenetelmiä tietoisen ja tiedostamattoman mielen datatynnyreistä (ja tietysti alitajunnasta niiden välimaastossa).

Koska näillä kaikilla on luonnollisesti yhteydet toisiinsa, eikä tiedonkäsittelyn jaottelu täysin yksioikoisesti ole edes mahdollista ennen kuin jokaisen neuronin ja synapsin datasiirrot voidaan mitata ja purkittaa tulevaisuuden kyborgin aivoituksiksi, niin ryhmittelen edellä mainittujen Kahnemanin ja Tverskyn Tyypin 1 ja Tyypin 2 perusasiat yleisemmin tunnettujen termien, tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli, alle.

Puhun myös alitajunnasta, joka on tietoisen mielen osa – sananmukaisesti tajunnan eli tietoisuuden “alla”.

Jokainen aivojen ja tiedonkäsittelyn tutkija useimmiten haluaa luoda oman teoriansa ja mallinsa, jolla kuvata tätä aivojen monimutkaista prosessia, mutta tässä kirjoituksessa keskityn selkeyden vuoksi vain näihin tärkeimpiin pääjaotteluihin ja käytän tutuimpia termejä, jotka myös psykologian nykytutkimuksissa useimmiten esiintyvät.

Mikä on tietoinen mieli?

Tietoinen mieli (Conscious mind) sekoitetaan toisinaan tietoisuuteen tai tajuntaan (Conscious awareness), koska ne ovat keskenään niin tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Niitä on vaikeaa erottaa, vaikka teoreettisesti ajateltuna niissä on hieman eroa.

Tietoisuus on sitä, mistä olemme tietoisia tietyllä hetkellä. Kun nyt kiinnität huomiosi tähän sanaani ja varsinkin tämän Sanan isoon S-alkukirjaimeen, olet tietoinen siitä. Mutta samalla, kun fokusoit S-kirjaimen kauniisiin koukeroihin, et todennäköisesti tiedostanut, miltä takapuolesi tuntui äsken. Vaikka todennäköisesti takapuolesi on sinulle merkityksellisempi kuin S-kirjaimen kaaret.

Kun taas pikaisesti siirsit huomiosi takapuoleesi, tulit tietoiseksi ehkä siitä, miltä tuoli, sänky tai sohva tuntuu takapuolesi ihoa ja lihaksia vasten. Tai ainakin nyt voit tiedostaa tuon perstuntumasi.

Nopeasti tulit siis hyvinkin tietoiseksi jostain, joka oli läsnä kuitenkin koko ajan äskenkin, kun kiinnitit huomiota näihin sinulle kirjoittamiini sanoihin. Ja kauniisiin S-kirjaimen kaariin. Toisinaan teemme päätöksiä ihan vaan perstuntumalla, joksi myös intuitiota joskus kutsutaan kansankielisesti.

Tietoinen mieli fokusoi välillä aivan turhanpäiväisiin asioihin. Oikeasti relevantin tavoitteemme vastaisesti.

Tietoisuudeksi kutsutaan niitä ajattelu-, muisti-, tunne- ja motivaatioprosesseja, joista olemme tietoisia tiettynä ajanhetkenä. Tietoinen mieli, koostuen tietoisuudesta ja alitajunnasta, toimii kuin ulkoisen ja sisäisen ympäristömme skannerina ja fokuksen suuntaajana.

Mutta tietoisen mielen kapasiteetti on rajallinen. Kukaan ei pysty multitaskaamaan eikä prosessoimaan aivojensa havaitsemaa, päätöksentekoon tarvittavaa big dataa tietoisella mielellä niin paljon kuin suuri päätös tai iso tavoite edellyttäisivät. Tämän vuoksi suurin osa mielemme kapasiteetista on tietoisuuden ulottumattomissa, tiedostamattomassa mielessä ja alitajunnassa. Ne tarvitaan päätöksenteon ja tavoitteen saavuttamisen tueksi.

Tietoisuutesi varassa tekemäsi päätös ottaa huomioon vain viitisen prosenttia koko totuudesta, joka sinun olisi hyvä puntaroida ennen tärkeää päätöksentekoasi esimerkiksi tavoitellessasi parempaa parisuhdetta tai erinomaista eroa.

Vaikka et ole tietoisesti tietoinen kaikista alitajuisista ja tiedostamattomista draivereistasi juuri tällä sekunnilla, onneksi voit nostaa tuota big dataa mielesi syövereistä ylemmäs tietoisuuttasi kohti.

Voit tulla tietoisemmaksi harjoittelemalla.

Eikä tämä tietoisuuden nostaminen ole mitään guruhaihattelua tai hörhöilyä.

Tämä ei ole hömppää, vaan tieteellinen fakta, jota myös rationaalinen mielesi saattaisi rakastaa. 🙂

Kun haluat ohjata itseäsi onnellista elämää kohti etkä pyöriä paikallasi aivan turhanpäiten, sinun on tärkeää tulla tietoiseksi kaikesta siitä, mikä sinussa joka tapauksessa on tälläkin hetkellä vaikuttamassa päätöksentekoosi ja siihen, miten etenet tai et etene päätöksesi mukaista tavoitetta kohti. Esimerkiksi sitä parempaa parisuhdetta tai erinomaista eroa kohti.

Vaikka tietoinen mieli on rationaalinen, looginen ja karusti sanottuna hieman kaavoihin kangistunut, se kykenee myös joustavuuteen. Kunhan mieltään harjoittaa. Olet varmasti kuullut myös mielikuvaharjoittelusta esimerkiksi huippu-urheilijoiden ja -johtajien valmennuksessa. Parhaimmillaan tietoinen mieli toimii yhteistyössä alitajunnan ja tiedostamattoman mielen sekä intuition kanssa.

Tietoisen mielen tietoisuuden voimin voimme päätellä loogisesti esimerkiksi mitkä asiat ovat tosia tai kuviteltuja, sekä suunnata tietoisen mielemme ja sitä myöten toimintamme tärkeisiin asioihin. Kuten aikaisemmasta esimerkistä huomasit, tietoisen mielen uudelleensuuntaus tapahtuu vasta pyynnöstä ja pienellä vaivalla. Huomasit myös, että helposti suuntaat tietoisen fokuksesi myös täysin epäolennaisiin seikkoihin, kuten S-kirjaimen muotoon ja takapuolesi tuntumaan kesken lukemisen. Häiriötekijät hidastavat lukemisen lisäksi myös päätöksentekoasi ja niitä arkisia valintoja, joilla navigoit päätavoitettasi kohti.

Joskus tietoisen mielen suuntaamiseksi tarvittava vaivannäkö ja energiankulutus on niin suurta, että hälytämme sitä kuuluisaa tahdonvoimaakin apuun. Mutta se ei riitä, kun todella haluat tehdä ison päätöksen elämässäsi ja saavuttaa tärkeän tavoitteesi.

Tiedonhaku vaikkapa siitä takapuolesi tuntumasta ei ollut automaattinen eikä salamannopea.

Tätä tietoisen mielen tiedonkäsittelytyyppiä Kahneman-Tversky nimittivät Tyypiksi 2. Ehkäpä juuri siksi, että tämä on hitaampi kuin heidän määrittelemä ykköstyyppi, joka hakee tietoa päätöksentekoon intuitiivisesti koko big datasta – tiedostamattomasta mielestä ja tietoisen mielen alitajunnasta.

Ykköstyypin intuitiivinen päätös voi tuntua kuin “heurekalta”, mutta se ei tarkoita silti sitä, että intuitio olisi aina oikeassa. Tiedostamaton ja alitajuinen big datasi sisältää myös haitallisia koodeja, jotka tekevät virhepäätelmiä. Tällöin tietoinen mieli on tarpeellinen, jotta riskit ja realiteetit tulevat otettua huomioon. Mutta kakkostyypin päättelykeinot eivät saa ajaa intuition yli vaan toimia sen kanssa. Yhdessä.

Tietoinen, rationaalinen tiedonkäsittelytyyppi 2 on sekundäärinen, hitaampi ja enemmän aivoenergiaamme kuluttava, lyhytaikaisen työmuistin varassa toimiva, jäykempi ja systemaattisempi tiedonkäsittelytapa, joka vaatii tietoista keskittymistä kontrolloidusti yksittäiseen asiaan kerrallaan. Huh. Jo tuon äskeisen pitkän virkkeen lukeminen ja ymmärtäminen tietoisesti vaati aivoenergiaasi, vai mitä? Aivoenergian kuluttaminen on toisinaan rankkaa.

Aivotyö vie energiaa, koska tietoinen mieli ei pysty prosessoimaan niin montaa asiaa kuin olisi tarvetta varsinkin suuren ongelman parisssa painiessasi. Kun jo pelkkä aivoenergian kuluttaminen käy kuin työstä, niin miten ihmeessä jaksaisit puskea itseäsi sen kuuluisan harmaan kiven läpi pelkän tietoisen mielen moottorilla?

Aivan. Tahdonvoimasi hupenee todennäköisesti jo puolivälissä matkaa. Parempaa peliä on saatava geimeihin mukaan, tai homma tyssää alkumetreille!

Olipa tavoitteenasi parisuhteen parantaminen, pettämisen lopettaminen, eropäätöksen tekeminen, työpaikan vaihdos tai vaikkapa elämäntaparemontin tekeminen.

Jotta et jää paikoillesi pyörimään enää, sinun ensimmäinen tehtäväsi on ainoastaan tiedostaa se, että se, mistä olet tietoinen, ei riitä kuljettamaan sinua tavoitteeseesi. Tai jos kulutat tahdonvoimasi loppuun päämäärääsi puskiessasi, uuvutat itsesi ja riskeeraat samalla monta muuta elämänaluettasi.

Ehkä olet kuullut esimerkiksi laihdutusprojekteista, jotka esimerkiksi vuoden alkaessa asetetaan kunnianhimoisiksi ja tahdonvoima kestää viikon – pari, kunnes herkut alkavat houkutella tahdonvoimansa loppuun kuluttanutta dieettaajaa…? Ja ehkä joku tutuistasi on vuosikausia valittanut työpaikkansa tylsyydestä ja vannoo vaihtavansa työpaikkaa tai ryhtyvänsä yrittäjäksi, mutta mitään muutosta ei tapahdu? Tai kenties joku läheisesi tai sinä itse olet murehtinut parisuhteesi tilaa ilman, että mitään kunnon parannusta tapahtuu?

Tietoinen mieli kannattaa suunnata tietoisesti tiedostamattoman mielen ja alitajunnan maille

Olet varmasti kuullut sanonnan “Se mihin fokusoit, kasvaa”. Se ei ole vain turhanpäiväinen somefraasi. Fokusoinnista ja keskittymisen vaikutuksesta voit lukea esimerkiksi tästä kirjoituksestani: HYVÄ PARISUHDE TESTISSÄ! Huomaatko Sinä todelliset maalipaikat?

Koska olemme tietoisesti tietoisia vain siitä, mihin kiinnitämme huomiomme, voimme laajentaa tietoisuuttamme todellisesta todellisuudesta vaihtamalla näkökulmaa ja suuntaamalla huomiomme uudelleen. Esimerkiksi huomioimalla takapuolemme ja “unohtamalla” S-kirjaimen kaaret edes hetkeksi.

Vastaavasti jos kulutamme aivoenergiamme vain työpaikalla tai arkiaskareissa esimerkiksi kodin pintojen puhtaanapidon parissa, niin kuinka paljon luulet jäävän aivoenergiaa oikeasti merkityksellisten päätösten tekemiseen ja unelmiesi saavuttamiseen?

Samalla tavalla ehdimme tietoisesti havannoida vain osan sisäisestä puheestamme, ajatuksistamme. Meidän on tehtävä tilaa arjessamme sille, että pysähdymme, unohdamme vähäpätöisemmät asiat edes hetkeksi ja hiljennymme kuuntelemaan alitajunnastamme nousevia viestejä.

Miten voit tehdä järkevän päätöksen ennen kuin todella tiedät, mitä mieltä 95% mielestäsi on?

Varsinkin parisuhteeseen liittyvä päätöksenteko esimerkiksi parisuhteen parantamisesta tai eroamisesta vaatii itsemme kuuntelua. Lisäksi parisuhteessa on se toinenkin osapuoli, jonka näkemys on meille olennainen ainakin silloin, jos haluamme jatkaa tuon ihmisen kanssa olemista ja tahdomme parantaa parisuhdettamme yhdessä hänen kanssaan. Koska emme ole tietoisesti tietoisia toisten ihmisten ajatuksista, meidän on lähtökohtaisesti vaikeaa ottaa huomioon muiden ihmisten näkökulmia.

Tiedostamaton mielemme kuitenkin tallentaa myös ne parisuhdetapahtumat, joissa tietoisuutesi ei kiinnittänyt huomiota esimerkiksi puolisosi sanoihin, ilmeisiin, eleisiin. Tiedostamaton mielesi varastoi tuon ärsykedatan, ja pohjustaa mielentilaasi. Jos et tule tietoiseksi tuosta 95 prosentista ennen kuin päätät parisuhteesi suunnan, saatat tehdä väärän päätöksen.

Mitä kiireempänä pidämme oman tietoisen mielemme ajatusvirustulvan, sitä heikommin havaitsemme niitä asioita, jotka todellisuudessa vaikuttavat murehtimaamme ongelmaan tai meidän jatkuvaan erimielisyyteemme muiden ihmisten kanssa joko meidän oman tai puolisomme alitajuisten ja tiedostamattomien ajurien vuoksi.

Tavoitteen asettaminen tietoisella mielellä ei takaa tuloksia

Moni fiksu, modernin teknologian kanssa pelaava rakastaa tietoa, faktoja, numeroita, ja muita mitattavissa olevia asioita. On tärkeää, että tavoitteet asetetaan mitattaviksi, mutta mittamääreistä unohdetaan usein eurojen tai muiden lukumäärien sijaan olennaisemmat mittarit, jotka kertovat todellisesta onnistumisesta pintaa syvemmältä. Tässä artikkelissa kerroin näistä muista olennaisista mittareista: UUDENVUODENLUPAUS: ”Tänä vuonna en eroa vaimostani” – Parhaat / vaarallisimmat uudenvuodenlupaukset

Jos asettaa tavoitteensa vain tietoisella mielellä eli Kahneman-Tverskyn “kakkostyypillä” operoiden, ei pidä ihmetellä, jos tavoitetta ei saavuteta. Tietoinen mieli riittää pikkutavoitteiden asettamiseen ja tahdonvoimalla voi puskea huterampien harmaiden kivien läpi. Mutta kun on kyse oikeasta elämänmuutoksesta, pysyvästä elämäntaparemontista tai elämänsisällön muuttamisesta isomman kaavan kautta, tietoinen mieli ei riitä päätöksenteossa eikä tavoitetta kohti kulkemisessa.

Tietoinen mieli ja tahdonvoima jäävät automaattisesti alitajunnan voiman ja tiedostamattoman mielen alle. Tiedostamattoman mielen ja alitajunnan osuus ohjaamisessamme on 95 prosenttia. Tietoisuus ja tahdonvoima pyristelevät 5%-tahdilla. On sanomattakin selvää, että tietoinen mieli ja varsinkin loogisjärkevä tietoisuutemme on lähtökohtaisesti altavastaajana elämässämme.

Jos asetat tavoitteesi vain rationaalisesti pähkäillen tietoisen mielesi loogisjärkevän prosessin varassa, ei tarvita kuin yksi heikko hetki ja tahdonvoimasi murenee käsiisi.

Ota siis käyttöösi alitajuntasi mahtava voima ja hyödynnä tiedostamattoman mielesi potentiaali.

Se ohjaa sinua joka tapauksessa 95-prosenttisesti.

Sinun on parempi varmistaa, että ohjaat itseäsi voimakkaammin kuin vain 5-prosenttisesti siihen suuntaan, mihin tietoisella mielelläsi haluat kulkea tästä päivästä eteenpäin.

Alitajuntaan ja tiedostamattomaan mieleen sukelletaan hypnoterapiassa, johon minä yhdistän myös muita mielen valmennuksellisia menetelmiä, esimerkiksi NLP-työkaluja, kognitiivista CBT-käyttäytymisterapiaa ja gestalt-terapiaa. Ota yhteyttä, kun haluat henkilökohtaisen tukihenkilön unelmasi saavutamiseksi.

Lue alitajunnan voimasta, tiedostamattomasta mielestä ja parhaan tavoitteen asettamisesta myös esimerkiksi seuraavista artikkeleista: