UUDELLEEN NAIMISIIN ERON JÄLKEEN: Onko uudelleenavioitumisen trendi ohi?

UUDELLEEN NAIMISIIN ERON JÄLKEEN: Onko uudelleenavioitumisen trendi ohi?

Rakkauden (r)evoluutio-kirjassa kerroin tositarinoista, joissa varsinkin miehet sinnittelevät avioliitossaan ”lasten parhaaksi”, vaikka avioliitossa olisi molemminpuolista pettämistä, vuosikausien selibaattia sekä vahvaa fyysistä ja henkistä pahoinvointia. Yksikään haastatelluista miehistä ei kuitenkaan katunut eroaan, vaan osa miehistä oli jopa kiitollisia niille miehille, joiden kanssa heidän vaimonsa pettivät heitä ja joiden ansiosta heidän vaimonsa lopulta hakivat avioeroa. Mikä sitten saa miehet menemään uudelleen naimisiin eron jälkeen, kun taas naiset pysyttelevät avioeron jälkeen useammin poissa alttarilta?

Kuinka moni menee naimisiin uudelleen avioeron jälkeen, ja jos menee, niin kauanko toinen avioliitto yleensä kestää? Onnistuuko toinen avioliitto paremmin kuin ensimmäinen, jos avioliiton onnellisuusmittaria etsitään avioliittojen pituuksista? Vai päättyykö toinenkin avioliitto lopulta kuitenkin avioeroon ainakin todennäköisemmin, jos ikäänkuin ollaan jo totuttu eroamiseen eikä avioeroa enää pelätä samoin kuin ensimmäisessä avioliitossa pakonomaisesti sinnitellessä?

Jos mietit, mennäkö vai eikö mennä uudelleen naimisiin avioeron jälkeen, niin kirjoitin tämän blogipostauksen sinulle nimenomaan tästä teemasta, uudelleenavioitumisesta:

  • Minkäikäisinä miehet ja naiset menevät naimisiin ensimmäisen kerran ja eroavat ensimmäisestä avioliitostaan?
  • Kuinka nopeasti ensimmäisen avioeron jälkeen yleensä mennään uudelleen naimisiin?
  • Onko uudelleenavioituminen suositumpaa miesten vai naisten keskuudessa, ja miksi?
  • Kestääkö toinen avioliitto pidempään kuin ensimmäinen avioliitto, kun uuden kumppanin valinnassa ollaan harjaantuneempia kuin nuoruuden kumppania etsiessä?
  • Millaisia eroavaisuuksia on eri ikäryhmissä?
  • Mikä on suosittua nuorten keskuudessa?
  • Mikä on vanhempien ikäluokkien näkemys uudelleenavioitumisesta?

Jos uudelleenavioituminen ja kirkon varaaminen on suunnitelmissa, niin missä kuussa on eniten ruuhkaa?

Ehkä mietit uudelleenavioitumisen ajankohtaa, ja haluat tietää, milloin on ns. ruuhka-ajat kirkoissa tai milloin voisi myös juhlapaikan saada hääsesongin ulkopuolelta.

Vaikka yhä useampi jättää nykyisin valat vannomatta, naimisiinmeno on suosittua puuhaa varsinkin kesäisin. Alla olevasta graafista näkee selvästi, miten heinä-elokuu ovat pitäneet pintansa hääkuukausien joukossa edelleen. Näin on myös silloin, kun eronneet haluavat mennä uudelleen naimisiin.

Suosituin kuukausi mennä naimisiin: Solmitut avioliitot kuukaudessa
Suosituin kuukausi mennä naimisiin: Solmitut avioliitot kuukaudessa (Lähde: Tilastokeskus)

Naimisiinmenon trendit ovat melko vakio vuosikymmenten välillä, mutta vuositason tarkastelussa voi hahmottaa yksittäisten vuosien eroavaisuuksia. Vuosikohtaiset erot tasoittuvat kuitenkin vuosikymmenen kokonaismäärien tarkastelussa.

Milloin mennään naimisiin eniten: Suosituimmat hääkuukaudet
Milloin mennään naimisiin eniten: Suosituimmat hääkuukaudet (Lähde: Tilastokeskus)

Kuinka moni menee uudelleen naimisiin?

Uudelleenavioituminen oli suosittua 2000-luvun alkupuolella, mutta sittemmin into on hieman laantunut. Aivan kuten muutenkin naimisiinmenohalukkuus on vähentynyt kautta linjan viimeisten vuosien aikana.

Alla olevassa kaaviossa mielenkiintoista on se, että miehet menevät useammin uudelleen naimisiin kuin naiset. Muissa tutkimuksissa on havaittu naisten tekevän useammin eropäätöksen ja ensisijaisesti nimenomaan oman hyvinvointinsa vuoksi, kun taas miehet eivät niin ”helposti” eroa vaimoistaan, vaikka he voisivat avioliitossaan kuinka huonosti tahansa. Näitä tositarinoita oli rankkaa kuunnella, kun haastattelin lukuisia miehiä ja naisia, jotka olivat yhä avioliitoissaan tai olivat eronneet.

Kertovatko tilastot ja haastatteluiden tositarinat siitä, miten varsinkin miehille yhteiskunnalliset normit, kuten lakisääteinen avioliitto, ovat tärkeämpiä kuin naisille, vaikka useamminhan naiset nimenomaan haaveilevat häistä ja suunnittelevat hääjuhlankin?

Uudelleen avioituneet miehet ja naiset -tilasto (Lähde: Tilastokeskus)
Uudelleen avioituneet miehet ja naiset -tilasto (Lähde: Tilastokeskus)

Kuinka kauan toinen avioliitto kestää?

Naimisiinmenointo on laantunut aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna, mutta jos naimisiin ylipäätään mennään, häitä juhlitaan yleensä kolmenkympin kieppeillä, monesti 30-vuotisjuhlien jälkeen.

Ensimmäisen avioliiton keskimääräisen keston on arvioiu olevan kymmenisen vuotta, ja avioerotilastot osoittavatkin ensimmäisten avioliittojen päättyvän eroon neljänkympin tienoilla.

Montako vuotta avioparit ovat olleet naimisissa ennen avioeroa? (Lähde: Tilastokeskus)
Montako vuotta avioparit ovat olleet naimisissa ennen avioeroa? (Lähde: Tilastokeskus)

Ylläolevasta kaaviosta hahmottaa, kuinka monen avioliittovuoden jälkeen ensimmäiset ja myöhemmät avioliitot päättyvät eroon. Ensimmäisessä avioliitossa – huonossakin sellaisessa – sinnitellään keskimäärin kymmenisen vuotta ja ensimmäinen avioeropäätös tuntuu vaikealta. Iso avioeropiikki näkyy yli 30-vuotisten avioliittojen kohdalla: jos naimisiin on menty 30 vuotta sitten eli 1990-luvulla keskimäärin 25-30-vuotiaana, niin avioeroja tapahtuu paljon viimeistään sitten, kun puolisot ovat varttuneet 50-60-vuotiaiksi ja lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Erotaanko toisesta avioliitosta helpommin kuin ensimmäisestä avioliitosta?

Toisella kierroksella avioliitto, joka ei ota toimiakseen, on mahdollisesti helpompaa päättää ilman vuosia kestävää pakonomaista sinnittelyä. Ylläoleva kaavio ei kerro, kuinka moni toinen (tai kolmas jne) avioliitto kestää loppuelämän ajan. Kuva kertoo vain sen, että jos toinen avioliitto (jne) päättyy jonain päivänä eroon, eropäätös tehdään suhteellisesti hieman nopeammin avioliiton siunaamisen jälkeen.

Yksi syy tähän lienee sekin, että monet saavat lapsensa ensimmäisessä avioliitossaan ja ”lasten vuoksi” moni sinnittelee avioliitossaan pidempään kuin muuten tekisi. Onko tuo sinnittely ”lasten parhaaksi” järkevää? Siitä voit lukea Rakkauden (r)evoluutio-kirjasta monen miehen ja naisen tositarinoista.

Toisaalta ensimmäisen avioeron jälkeen uudelleenavioiduttaessa molemmilla puolisoilla voi olla vahva tahto pysyä yhdessä. Molemmat ovat toivottavasti oppineet, että hyvä parisuhde luodaan yhdessä ja suhteen säilyminen elinvoimaisena vuosien ajan edellyttää molempien panostusta sekä ajallisesti että tunnetasolla. Jos toinen avioliitto ei ota onnistuakseen, avioero saattaa tuntua jopa kivuliaammalta kuin ensimmäisellä kerralla: ”enkö ikinä saa onnellista parisuhdetta, joka kestäisi loppuelämäni?”

Iän myötä tarpeet, toiveet ja haaveet muuttuvat. Yleensä ihmiset kasvavat henkisesti keski-iässä, kun kohtaavat omien vanhempiensa sekä oman elämänsä rajallisuuden. Elämänarvot, kuten rakkaus, nousevat uuteen arvoon ja itsetunto on ainakin toivottavasti kehittynyt ja itseluottamus vahvistunut. Kun tietää, mikä itselle on tärkeää, oikeita valintoja on helpompaa tehdä. Koskipa valinta uudelleenavioitumista tai eroamista.

Kuinka moni ei mene naimisiin uudelleen?

Yllä olevasta graafista näit, että uudelleenavioituneiden määrä on vuosittain n. 6000 miestä ja naista (n. 60.000 vuosikymmenen aikana), mikä on noin puolet vuosittain eroavista miehistä/naisista. Alla olevassa kuvassa näkyy avioerojen vuosittaiset määrät eli joka vuosi n. 13.000-14.000 miestä ja samanverran naisia eroaa. Jos olettaisi uudelleenavioitumisen tapahtuvan samana vuonna, voisi arvioida noin joka toisen eronneen menevän uudelleen naimisiin.

Avioerot ja erot rekisteröidyistä parisuhteista -tilasto
Avioerot ja erot rekisteröidyistä parisuhteista -tilasto (Lähde: Tilastokeskus)

Kuinka usein naiset menevät uudelleen naimisiin?

Vaikka naimisiinmenointo on yleisesti ottaen laantunut viimeisten vuosien aikana, niin uudelleenavioituneiden naisten määrä on suhteellisesti kasvanut. Naimisiin menevistä naisista yhä useampi on siis toisella kierroksella. Alla olevan kuvan mukaan jopa joka neljäs avioituva nainen on uudelleenavioituva.

Vastaavat tiedot miehistä kerron alempana.

Naisten uudelleenavioituminen lisääntynyt 2000-luvulla (Lähde: Tilastokeskus)
Naisten uudelleenavioituminen lisääntynyt 2000-luvulla (Lähde: Tilastokeskus)

Minkäikäisinä naiset eroavat ja menevät uudelleen naimisiin?

Seuraavista kuvista hahmotat, minkäikäisinä naiset yleensä eroavat ja kuinka nopeasti he menevät uudelleen naimisiin ensimmäisen avioeron jälkeen.

Vastaavat tiedot miehistä kerron alempana.

Avioeronneiden naisten ikä avioerohetkellä
Avioeronneiden naisten ikä avioerohetkellä (Lähde: Tilastokeskus)

Moni nainen eroaa keski-ikäisenä, neljänkympin kieppeillä. Naimisiin mennään uudelleen keskimäärin viidenkympin aikoihin. Alla olevasta graafista näet, että varsinkin nuorissa ikäluokissa uudelleenavioituneiden määrä on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana, kun taas varsinkin vanhempien naisten keskuudessa uudelleenavioituminen on ollut suositumpaa kuin 1990-luvulla. Tosin viime vuosina myös vanhempien ikäluokkien naiset ovat menneet uudelleen naimisiin yhä epätodennäköisemmin.

Naisten ikä uudelleenavioituessa
Naisten ikä uudelleenavioituessa (Lähde: Tilastokeskus)

Tästä graafista näet ikäluokkajakaumat vielä tarkemmin:

Naisten ikä uudelleen naimisiin mentäessä
Naisten ikä uudelleen naimisiin mentäessä (Lähde: Tilastokeskus)

Kuinka moni mies menee uudelleen naimisiin?

Myös miesten kohdalla naimisiinmenointo yleisesti on laantunut, jolloin uudelleenavioituneita miehiä on suhteellisesti suurempi osa alttarilla valansa vannovista. Jopa joka neljäs avioliiton solmiva mies on toisella kierroksella (tai useammalla).

Miesten uudelleenavioituminen lisääntynyt 2000-luvulla (Lähde: Tilastokeskus)
Miesten uudelleenavioituminen lisääntynyt 2000-luvulla (Lähde: Tilastokeskus)

Minkäikäiset miehet eroavat ja menevät uudelleen naimisiin?

Miehet menevät naimisiin hieman naisia vanhempina, ja keskimäärin kymmenvuotisen liiton päättyessä miehet ovat useimmiten 40+ vuotiaita. Varsinkin miehet eroavat yhä useammin vasta viidenkympin tienoilla, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

Miesten ikä avioerohetkellä
Miesten ikä avioerohetkellä (Lähde: Tilastokeskus)

Kuten naistenkin kohdalla, uudelleenavioituminen on ollut suositumpaa vanhemmissa ikäluokissa. Moni mies menee uudelleen naimisiin vielä eläkeiässäkin, jolloin uraputki ja lapset eivät enää vie energiaa eikä miehellä ole enää vastaavaa tarvetta toimia vain perusnormien mukaan. Tutkimusten mukaan vanhemmiten miehet ”pehmenevät” ja elämän tärkeimmät arvot, kuten rakkaus, nousevat arvoonsa.

Kenties vanhemmiten solmitut avioliitot perustuvatkin todennäköisemmin henkilöiden omiin toiveisiin, kun taas nuoruudessa pyritään täyttämään muiden odotuksia.

Miesten ikä uudelleenavioituessa
Miesten ikä uudelleenavioituessa (Lähde: Tilastokeskus)

Rakkauden (r)evoluutio-kirjaan haastattelemieni miesten tositarinoiden perusteella kuulosti selvästi siltä, että nuoremmat miehet (ennen neljänkympin rajapyykkiä) pyrkivät ensisijaisesti etenemään urallaan ja rakentamaan kodin ulkoisten odotusten mukaan. Vaikka he voisivat heikosti avioliitossaan, he eivät hevillä eroa. Eivät toki naisetkaan, mutta miehet tuntuvat kestävän avioliitossaan paljon ikäviä asioita, ja paljon pidempään kuin naiset. Naiset hakevat apua avio-ongelmiin ystäviltään ja terapiasta, jonne heidän on vaikeampi saada miehiä.

Onneksi myös miehet suhtautuvat aikaisempaa ainakin jonkin verran positiivisemmin terapiaan ja itsensäkehittämiseen, josta varsinkin nuoret miehet ovat kiinnostuneita.

Miesten ikä uudelleen naimisiin mentäessä
Miesten ikä uudelleen naimisiin mentäessä (Lähde: Tilastokeskus)

Toki nuoremmille naisillekin historiallisiin uskomuksiin pohjautuvien suku- ja yhteiskuntanormien noudattaminen ja esimerkiksi ystäväpiirin mallit ovat tärkeät, mutta naiset havahtuvat tähän ongelmalliseen asetelmaan nuorempina kuin miehet. Todennäköisesti juuri siksi avioerohakemuksista suurimman osan jättävät naiset, kun taas miehet jälkikäteen vaan toteavat tyytyväisinä ”onneksi vaimo haki avioeroa”.

Mielenkiintoinen kysymys onkin se, eikö miehillä riitä kanttia rakentaa omannäköistään elämää kuten samanikäisillä naisilla?

Toivottavasti sait näistä tilastotiedoista ajateltavaa erityisesti siihen, että ihmisiä – niin miehiä kuin naisiakin – menee naimisiin ensimmäisen ja toisen kerran sekä myös eroaa ensimmäisen ja toisen kerran aivan kaikenikäisinä. Sinun ystäväpiirisi trendi voi olla oman ikäryhmäsi kokemus, mutta älä anna sen olla ainoa totuus, normi tai vaihtoehto sinulle.

Kun sinua kutsuu uudelleenavioituminen tai eroaminen, kuuntele vain itseäsi. Sinun ikätovereillasi tai muillakaan ei ole mitään nokankoputtamista sinun ratkaisuihisi.

Laumaeläiminä me ihmiset haluamme kuulua ryhmään, jotta voisimme tuntea olevamme turvassa ja hyväksyttyjä. Hylätyksi tulemisen pelkomme on meihin sisäänrakennettu, biologinen, esihistoriallinen uskomuksemme, jolla ei ole mitään tekemistä nykypäivän 2020-luvun sivistysvaltiossa varsinkaan avioeroon ja avioitumiseen liittyvissä näkökulmissa.

Luota haaveisiisi, myös uudelleenavioitumiseen ja uuden avioliiton onnellisuuteen loppuelämäsi ajan, vaikka muiden ihmisten elämästä kertovat tilastot kertoisivat toisenlaista tarinaa.

Sinä luot parisuhteesi, kuten koko elämäsi.

Tee rakkauselämästäsi oman itsesi näköinen, ja nauti onnestasi täysillä!